Tampere – täällä kannattaa yrittää!
Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kunta ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta Suomen nopeimmin kasvava alue. Kaiken huipuksi Tampere on myös suurin pohjoismainen sisämaakaupunki. Kaupungilla on siis kokoa ja näköä, mutta kertooko se sitten mistään. Onko Tampere esimerkiksi kannattava paikka perustaa yritys? Mikä tänne on vetänyt ihmisiä?
Koko historiansa aikana Tampere on ollut yrittäjäkaupunki: saatuaan vapaakaupungin oikeudet Ruotsin kuninkaalta vuonna 1779, uudet kaupunkiin muuttaneet asukkaat harjoittivat alusta alkaen käsityöläisammatteja ja myivät tuotteitaan kautta maan. Suomen Venäjään liittämisen jälkeen alkoi myös Tampereen teollistuminen, jonka keulakuvaksi nousi ehkä tunnetuin tamperelainen yrittäjä James Finlayson, kun hän perusti kaupunkiin puuvillatehtaan vuonna 1820.
Tampereella toimii yksi Suomen suurimpia yliopistoja, ja Tampereella on myös useita ammattikorkeakouluja. Suuri korkeakouluyhteisö pyrkii ylläpitämään laajoja ja hyviä suhteita niin isoihin kansainvälisiin firmoihin kuin pienempiin paikallisiin yrittäjiinkin. Korkeakouluopiskelijat ovat paikallisille yrityksille tärkeää työvoimaa jo opiskeluaikana mutta myös tulevaisuuden asiantuntijoina ja visionääreinä valmistuttuaan. Tärkeä linkki korkeakoulun ja yrittäjien välillä on Y-kampus, joka kannustaa myös opiskelijoita myymään osaamistaan yrittäjinä.
Yritysympäristönä Tampere on ihanteellinen myös siksi, että täällä on panostettu Suomen työttömyyslukujen isoimpaan ongelmakohtaan: kohdanto-ongelmaan. Erilaiset verkostot ja järjestöt pyrkivät saattamaan työnantajan ja -tekijän yhteen. Lisäksi on katsottu tärkeäksi jakaa tietoa yritystoiminnan aloittamisesta mahdollisimman avoimesti. Business Tampere on tällä saralla isoimpia toimijoita, ja heidän tavoitteensa on markkinoida Tamperetta keskeisenä, korkeasti koulutettuna ja yritysystävällisenä paikkana.
Business Tampere on myös yhdistyksen nimeltä Tribe Tampere ry partneri. Triben tarkoitus on kannustaa start-up -yrittäjyyteen opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa. Erityisesti ollaan panostettu kansainvälisten opiskelijoiden esilletuomiseen ja englanninkielisiä verkostoitumistapahtumia pidetään tasaiseen tahtiin ympäri vuoden. Triben tiloissa voi tämän lisäksi myös tehdä ja etsiä töitä. Kynnys sinne saapumiseen on matala ja paikalla on usein vapaaehtoisia opastamassa alkuunpääsyssä.
Joidenkin mielestä Tampereella on koko ajan tiet poikki, kun jotain taas rakennetaan. Kaupunkiin suunniteltu raitiovaunuverkosto on jo rakennusvaiheessa ja kielii kaupungin tarpeesta laajentua: uusien yrittäjien ja työntekijöiden on pakko päästä liikkumaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla, ja koska kaikilla ei ole autoa, on kaupunki päättänyt panostaa julkiseen liikenteeseen ja myös pyöräteihin. Mitä tulee liikennejärjestelyihin, Tampere kilpailee samassa sarjassa vain Helsingin kanssa; tietysti sillä erotuksella, että Helsingillä on pääkaupungin asema. Kiskoista jatkettakoon vielä sen verran, että Tampereella juna-aseman ovelta avautuu välittömästi kaupungin keskusta, ja junalla pääsee kutakuinkin parissa tunnissa niin Turkuun, Helsinkiin kuin Vaasaankin.
Kyllä Tampereella kannattaa yrittää. Täällä on yritetty jo pitkään ja sen on huomattu olevan positiivinen asia: kaupunki kasvaa ja se vastaa kysyntään tekemällä niin materiaalisia kuin ei-materiaalisia investointeja. Haasteitakin on, sillä läheskään kaikki eivät ole tietoisia yrittäjien verkostoitumispalveluista, joiden avulla työt löytävät tekijänsä. Yrittäjän, tai sellaiseksi haluavan, kannattaa pitää silmät auki ja suhtautua avoimin mielin Tampereeseen.
Finlayson tarvitsi keisarin suostumuksen tehtaansa perustamiseksi. Lisäksi yrityslaina tuli tarpeeseen, jotta tehdas saatiin alulle. Yrittäminen onkin kysynyt Tampereella aina hyviä neuvottelutaitoja, kykyä kompromisseihin ja valmiuksia tekemään pitkää päivää. Homma on kuitenkin ollut palkitsevaa ja kaupunki on ottanut yrittäjät avosylin vastaan.
